yksityiskohtia kahvilassa

Viimeiset kaksi kuukautta ovat kuluneet varsin yksinkertaisella ja kiivasrytmisellä kaavalla - arkipäivisin olen pyörittänyt lukio-opintoja, töitä ja ruotsinkurssia aikuislukiossa (nykyiset ja tulevat lukiolaiset: kokemuksen syvällä rintaäänellä, hoitakaa pakolliset kurssinne ajoissa :-D), ja viikonloput ovat kuluneet vaihtoehtoisesti joko kavereiden 18-vuotissynttäreillä, Frendejä sipsipussi kädessä töllötellessä tai nukkuessa.

Nyt joululomalla ja onneksi myös tammikuussa tilanne on kuitenkin toinen, ja sitä kuuluisaa vapaa-aikaa on taas jälleen astetta enemmän käytettävissä! Urheilun makuun olen päässyt kunnolla taas ensimmäistä kertaa yli kuukauteen, ja muutama päivä sitten tuli istuskeltua ja höpöteltyä aivan mielettömän ihanassa kukkakauppakahvilassa, josta ylläolevat kuvat on napattu. Kyseinen kahvila sijaitsee Fredalla Uudenmaankadun ja Isoroban risteysten välissä. Tunnelma ja sisustus oli kohdillaan, mutta tilaukseni kanssa kävi valitettavasti vähän onnettomasti: kauniista vihreästä väristä huolimatta Matcha-latte maistuu lähinnä merilevältä. Noh, pienen googlailun jälkeen selvisi, että Matcha-tee on olennainen osa japanilaista teekulttuuria, ja kyseinen pulveri on vielä terveellistäkin, eli jotain hyvää joka tapauksessa. Jos ensin oppisi vaan syömään sitä sushia.

Niin kuvien muokkaaminen kuin kirjoittaminenkin tuntuu pitkästä aikaa varsin mukavalta puuhalta, mihin osaltaan vaikuttaa joulupukin tämänvuotinen avokätisyys. Syksyn mittaan vanha läppärini alkoi irtisanoa itseään, ja lopulta sai pelätä niin yllätyssammumisia kuin sähköiskujakin. :-D Nyt on taas välineurheilu huolehdittu kuntoon!

Muutamia joulukuviakin on tullut otettua, mutta ennen kuin niihin päästään käsiksi, niin vielä myöhässä hyvää joulua ♥ En tiedä, kuinka moni täällä vielä käy näin kolmen kuukauden tauon jälkeen, sukulaisille ainakin terveiset :-D

PS Mulla oli pitkään Jenni Vartiainen -vaihe, mutta nyt dancehall-/reggae-musa on alkanut taas kuulostaa superhyvältä. En ole varma, haluanko kuunnella, mistä biiseissä lauletaan, joten keskityn vaan fiilistelemään ja hakemaan lisäenergiaa. Niin ja tietysti kadehtimaan jamaikalaisten naisten villisti pyöriviä takamuksia, aikamoiset moovit mimmeillä.

tb

Suurin osa postauksista taitaa kyllä olla enemmän tai vähemmän throwbackkia menneisiin aikoihin, mut näillä mennään. Asu on ensimmäisiltä koulupäiviltä elokuun puolivälistä, ja iloiseksi yllätykseksi(?) täytyy sanoa, että sillä olisi pärjännyt vallan mainiosti vielä näin syyskuussa. Ainoa ärsytys ihanissa syysilmoissa on se, miten vielä pariin viikkoon en niistä voi nauttia täysin puhtaalla omatunnolla, ja sit sinä kauniina vapauden päivänä ollaankin jo askel lähempänä loskakelejä.

Toisaalta en voi kyllä väittää myöskään, että sitä oltaisiin pelkästään opiskeluolosuhteiden uhreja. Tänään taas nimittäin tuli ahkeran enkun ylppärin rustaamisen lisäksi katseltua vähintään yhtä suurella tarmolla (ja häpeäkseni myönnettävä että ainakin kaksenkertaisella mielenkiinnolla) yhtä tosi-TV:n kirkasta helmeä: Sinkkulaivaa! Niin joo ja selasin kans muutamaa keskustelupalstaa kyseisen sarjan tiimoilta. Tää taitaa olla sitä "quilty pleasurea" parhaimmillaan.

PS Olin repiä pelihousuni, kun bongasin yhdestä viimeisimmästä enkun ylppäristä luetunymmärtämistehtävistä katkelman Donna Leonin jostakin kirjasta. Siellähän se Brunetti taas seikkaili! Arjen pienet ilot on niitä parhaita iloja.

haaveita

Kappalevalinta on jokseenkin random, mutta kaiken hoilotuksen keskellä toistetaan Venetsiaa ja se riittäkööt. Mulla meinasi puoli tuntia sitten päästä itku, kun luulin Venetsiassa ottamieni kuvien kadonneen brittiavaruuden syövereihin. Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä onnistuin löytämään yhden hukkaamakseni luulleen muistikortin ja sen kätköistä reissukuvat.

Tääkin aamupäivä oli tarkoitus viettää tehokkaasti nenä kiinni kirjassa, vaan toisin kävi. Olen napostellut Serina-keksejä (joiden nimi on puheissani vaihdellut Luciasta Serafinaan mut ei se niin justiinsa) ja uppoutunut ties kuinka monetta kertaa Donna Leonin kirjoihin ja komisario Brunettin maailmaan keskelle Venetsiaa. Visiittimme äitini kanssa kyseiseen kaupunkiin heinäkuun puolivälissä oli aivan mielettömän onnistunut (ja yllättävän turistiton), ja nyt mieli haikailee takaisin. Itse asiassa pääsin muutama viikko siihen pisteeseen, että keksin haluavani aikanaan yliopistovaihtoon Venetsiaan! Tää tosin on tällä hetkellä yhtä paljon mun ja äitini haave, sillä ainakin yksi innokas vakivierailija on ilmoittautunut... Vielä tässä ollaan vähän vaiheessa, mut ainahan sitä saa ja pitää haaveilla. Venetsian yliopistossa on nykyisen tietoni mukaan tarjolla ennen kaikkea muotoilua ja taidehistoriaa, joista kumpikaan ei varsinaisesti kuulu mielenkiinnonkohteisiini, mutta eiköhän tässä jotain keksitä. We'll see!

Ennen toteuttamissuunnitelmien laatimista olisi tietysti melko kätevää hankkia täältä Suomen päästä yliopistopaikka, joten eiköhän nyt ole taas aika palata muun kuin dekkarikirjallisuuden maailmaan.

mom jeans

On se muodin kiertokulku vaan niin ihmeellinen. Kellarin kätköistä paljastuvat äidin vaateaarreaitat on koluttu teinivuosieni aikana moneen kertaan läpi, ja silti edelleen paljastuu uusia iloisia yllätyksiä! Tän hetken kova juttu on kasari-/ysärihenkiset farkut, jotka kaikessa epäseksikkyydessään ovat aivan loistavat. Note to self: hamstraa kaikki nuoruudenaikaiset vaatteet talteen ja ilahduta omia tulevia tyttäriä kahdenkymmen vuoden päästä. Onhan tää aika kätevää kieltämättä, että vaatevarastoa saa säännöllisin väliajoin uudistettua tuhlaamatta pennin pyörylää.

Kuukausi sitten alkanut abielämä taasen on kaiken yksitoikkoisuudenkin keskellä varsin leppoisaa! Oon saanut etenkin syyskuussa ihan hyvän lukuvauhdin päälle, ja jännäreistä huolimatta psykan ylppäreihin mennään ihan hyvillä fiiliksillä. Kertauskurssin alkutunneilla vallannut epätoivo on pikkuhiljaa väistynyt, toivottavasti positiivisista odotuksista syntyy itseään toteuttava ennuste. Siitä enkun kuuntelusta jäi vähän hapan maku suuhun (onneksi vauva.fi -palsta lohduttaa), mutta samassa veneessä sitä ollaan kaikki niin eikös vaan nokka ylöspäin. Eiköhän se kirjallinenkin tule aiheuttamaan ihan riittävästi harmaita hiuksia :-D

Ajankäyttöni on ollut aika hanurista viimeisien kuukausien aikana, mutta nyt tuntuu, että hommaan on tulossa joku tolkku. Vaikka en miehen inttiydestä voi vieläkään sanoa olevani kovin innoissani, niin se hyvä puoli kyllä tässä on, että ei tarvita ihan niin paljon itsekuria tarkkaavaisuuden suuntamiseksi kirjoihin, kun ei ole ketään joutilasta vierellä hengailemassa. Hirveesti tsemppiä kaikille samaa tilannetta (inttileskeyttä [olkoon miten hirveä sana tahansa, siitä ei luovuta] tai abivuotta) eläville, aikanaan tästäkin päästään!

PS Koko kesänä en oo hirveästi kuunnellut Jenni Vartiaista, mut voi pojat miten fiiliksissä nyt syksyn tullen taas oon! Tavoitteena olisi päästä ihan live-esiintymistäkin tämän vuoden puolella seuraamaan, katsotaan miten käy. Biisien mukana hoilottomaninen onnistuu etenkin uusimpien levyjen kohdalla kohtalaisen hyvin.

kohta mennään!

Throwback Maailma kylässä -festareille. Oon jo pidemmän aikaa halunnut päästä kokeilemaan joogamista, meditaatiota tai vastaavaa mielen ja kehon yhteisharjoittamista ja tasapainon löytämistä. Onneksi Helsingissä on tänä kesänä muutamassakin paikassa mahdollista käydä kokeilemassa moista ilmaiseksi, wuhuu!

Elämäni ensimmäistä kertaa yksin kahvilassa. Muuten tuli viihdyttyä yllättävänkin hyvin, mutta koska en ole töherrellyt pitkiin aikoihin, niin ärsytys omiin taitoihin sai lähtemään teekupposten ääreltä ja heittämään haaveet yksinäisen taiteilijan leikkimisestä romukoppaan.

Olin ajatellut paikata viime postauksen tekstittömyyttä hiukan pidemmillä jorinoilla, mut niinhän siinä taas kävi et aika vaan etenee kiivaasti ja mun pitäis olla jo nukkumassa. Äskettäin (oon viime minuuteilla oikea Duracell-pupu, mut siinä käynnistymisessä menee se 8h) sain pakkaamisen valmiiksi, ja huomenna sitä suunnataankin sit kohti Bråvallaa! Wihuu! Yllättävän nopeasti tää reissu tuli, mut voi vitsit miten festarointia on ikävä. Huominen on samalla myös jälleennäkeminen poikaystäväni kanssa, ja oon kuulkaas jo suunnitellut romanttisen kohtaamisemme Arlandan lentokentällä! :-D Sen jälkeen reivataankin päät irti neljässä päivässä yhdessä muiden kavereiden kanssa, uirfhdfh 9 tuntia enää jäljellä!

Takaisin tulen tosiaan sunnuntaina, mut silloin olisi ainakin tänhetkisen pläänien valossa tarkoitus lähteä landeilemaan vikaa kertaa ennen inttileskeyttä (</3). Palaillaan heinäkuun puolella!

juhannustunnelmia

Tällaisilla fiiliksillä vietettiin eilen keskikesän juhlaa! Oon todella huono valokuvaamaan minkäänlaisissa illanvietoissa viimeisimpien tuntien tapahtumia, joten ikuistetut hetket sijoittuvat alkuiltaan. Eipä sillä, että meno olisi missään kohtaa iltaa laskenut, sillä tulokseksi saatiin mm. rikkoutunut puutarhatuoli rajuhkon sylitanssin seurauksena. Juhannuksen ohella tosiaan juhlittiin kaverin 18-vuotissynttäreitä, ja siitäkös sitten riemu repes... :-D Kaiken kaikkiaan ihana juhannus puusaunoineen ja jokidippauksineen!

Tältä illalta taitavat juhlimiset jäädä väliin, sillä väsymyksen seurauksena purskahdin äsken itkuun Ranskassa lymyilevän poikaystävän kanssa noin kolme minuuttia juteltuani. Kummasti dagen efterinä elämä tuntuu niin kovin paljon raskaammalta. Tässä samalla oon myös lueskellut kaverin Intiaan sijoittuvaa blogia (matkakuume check) ja manannut, etten tajunnut aikanaan osallistua Nuoret Maailmalle -projektin kilpailuun, joka lähettää joukon nuoria Ugandaan pakolaisleirille (hilpeä reissu tiedossa) ensi marraskuussa. Samalla oon myös haikaillut partiovuosieni perään; etenkin kesäleirejä ja yleistä yhteisöllisyyden tunnetta on mieletön ikävä. Partion loppumiseen ysiluokalla on melkoisen painavat syynsä (ja itse asiassa kyllä kuulun tälläkin hetkellä yhteen lippukuntaan heh), mutta ihania muistoja toiminnasta kyllä jäi.

valkoiset kengät part 2

Lenkkikamat ovat olleet päällä jo muutaman tunnin, mutta kummasti sitä edelleen kökötetään läppärin edessä. Oon sentään mm. siivonnut kuva-arkistoja ja hoitanut koneen tietoturva-asetuksia tässä pötkötellessäni, mutta vaikka oon tehnyt tässä vähän muutakin kuin sellanut Tumblria tai Demiä (voi jeesus), tuntuu tää päivä vähän turhalta. Jos sitä kohta saisi itsensä liikkeelle ja salin tai lenkkipolun kautta kirjakauppaan ostamaan kyniä ja vihkoja, wuhuu :-D Toisaalta tylsistymispäivät tekevät todella hyvää aina silloin tällöin. Ehkä tässä innostuu jopa maalaamaan! Juhannuksena sit on viimeistään taas menoa ja melskettä, kun kaverin 18-vuotissynttärit kutsuvat.

Valkoiset kengät ovat näkyneet kahdessa edellisessä postauksessa, ja voi että miten niistä tykkäänkään! Näyttävät tosin varmaankin aivan järkyttäviltä viimeistään ysärimuodin hiipuessa, joten käytetään niitä nyt ahkerasti varpaat ja kantapäät rakoilla. Nyt sitten taas voisi kesällä keskittyä muihin huvituksiin ja olla ostelematta (etenkin, kun oon kerrankin onnistunut ja saanut ruksittua nimenomaan niitä tarpeellisia juttuja ostoslistalta). Poden tällä hetkellä kulutustottumuksistani huonoa omatuntoa, sillä vaikka shoppailu ei varsinaisesti lukeudu harrastuksiini, niin etenkään vaatetuksen suhteen en kyllä ole tehnyt kovin ekologisia tai eettisiä valintoja. Oikeasti taitava pukeutujahan on se, joka hyödyntää pienestä arsenaalista jokaisen helmen, eikös?

PS Mun oli tarkoitus laittaa blogiin keksiresepti, mutta koska söin jo kuvissa tarvittavan rekvisiitan, niin laitetaanpas vaan linkki. Nam!

huipulla

Ja niin kesäloman kaksi viikkoa hujahtivat. Eilen loppunut viikko oli jonkin verran edeltäjäänsä toiminnattomampi, mutta silti esimerkiksi öitä tuli vietettyä yksin huimat yksi kappale. Toisaalta nyt kun monet ollaan työttömiä ja silti onnellisen tietämättömiä ylppäreistä (ei tosin kannattaisi olla, voi olla et heinäkuun helteillä kaduttaa, ettei Netflixiä tullut vaihdettua psykankirjoihin kert.. useammin), joten miksipäs sitä ei yökyläilisi! Lisäksi pojuyde (joo, tää on ihan suoraan Demi.fi-keskustelupalstalta, guilty) lähtee kohtapuoliin metsiin heilumaan, niin nautitaan nyt kun vielä voidaan. Hehheh.

Vaikka sää ei viime postauksesta ole juuri parantunut, niin hymy on ollut kyllä vielä kaksinkertainen kuviin verrattuna! En ole oikeastaan koskaan kärsinyt monia vaivaasta kesän tylsistymisestä, ja vaikka nyt ei olekaan ihan koko ajan jotain järjestettyä, leiri- tai matkatyyppistä actionia käynnissä, niin koko ajan olisi vaikka mitä jännittävää puuhaa. Laiskottelun herättämän huonon omatuntoni olin ajatellut nujertaa "kasvattamalla henkistä pääomaani" itseni sivistäminen keinoin (köh), mutta eipä moista ole vielä ehtinyt edes tekemään! Kas kuinka kummallista...

Joka tapauksessa kesä maittaa sateisenakin varsin hyvältä, ja nyt tässä ollaan pikkuhiljaa pääsemässä myös rentotahtiseen ajankulun käsittämiseen. Tsemppiä jokaisen kesähaasteiden selättämiseen, oli kyse sitten rankasta (tai tappavan tylsästä) duunista tai vaihtoehtoisesti tyhjyyttään huutavista taskuista. Itsehän päädyin näin muotiteollisuuden orjana punnitsemaan, ostaakko kengät vai ruokaa. Tällaista on kai sit olla nainen.

Ja niin, jos jotakuta kuvauspaikka kiinnostaa, niin kyseessä on Maltsun Jätemäki! Siinä virtasi ylös hiekkatietä kivutessa hikipisara jos toinenkin, ja voittajafiiliskin siinä vaiheessa, kun pienen pötköttelyporukkamme ympärillä alkoi suhata yhä enemmän urheilijoita. Nojoo, ainakin shisha ja makkara maistuivat.

landelife

 

Täällä taas! Nottingham-reissun jälkeen toukokuu vilahti yhdessä hujauksessa. Suurin osa ajasta taisi kulua enemmän tai vähemmän flunssassa, ja vetämättömyys on nyt näkynyt kanssa sit blogipostausten vähäisyydessä hehhs. Noh, ainakin on paljon kuvia varastossa! Kesäkuussa olen saanut pöpöt selätettyä, ja voi huh kun tässä on ehditty taas tekemään vaikka mitä. En tosiaan ole tänä kesänä töissä (tää sit kostautuu muiden jyrätessä ohi tulevaisuudessa työkokemuksellaan), mutta toisaalta oon vielä heinäkuuhun asti alaikäinen, joten eipä ilman suhteita muutenkaan oltaisi työnhaussa juuri hurrailtu.

Joka tapauksessa ennen ylppärilukemisia tässä on paljon aikaa chillailla ja lillailla koko pitkän opintovuoden edestä, ja kuluneen viikon aikana oon mm. dipannut ruhoni luonnonvesistöihin kolmessa eri kaupungissa, landeillut, juhlinutkin vähän, tuijottanut PLL:ää, ottanut aurinkoa, kahvitellut, melonut, urheillut, grillannut, ollut avustajana leffan kuvauksissa, lukenut, itkenyt silmät päästäni veljen lakkiaisissa ja nyt myös päivitellyt blogia. Tää on varsinainen first world problem, mutta aina kesän alussa ennen sitä ihan todellista kesälomafiilistä oon "paniikissa" siitä, etten muka ehdi tehdä riittävästi kesäjuttuja. Tän seurauksena kaikkea mahdollista tulee ängettyä sit heti ekoille kesälomaviikoille :-D Voisin siis oppia uudestaan myös olemaan ihan vaan itsekseni ja _rauhassa.

Kesän blogipäivittelystä en osaa sanoa yhtään mitään, mutta toivottavasti kaivan läppärin ja etenkin kameran esiin mahdollisimman usein. Kaikille ruudun toisella puolella hengaileville ihanaa, rentouttavaa ja omannäköistänne kesää! ♥

pääsiäisjuttuja

Toissapäivänä ihastelin elämäni ensimmäistä kertaa Seurasaaren pääsiäiskokkoa, ja vaikka sinistä taivasta vasten roihuava tuli olikin melko vaikuttava, eksyi huomioni tällä kertaa hakoteille. Olin nimittäin aivan haltioissani ympärillä vilisevistä lapsista! Jo jonkin aikaa olen kärsinyt ajoittain iskevästä vauvakuumeesta, ja nyt hymyilevien lapsiperheiden keskellä tallustellessa (ja tämähän on nimenomaan se otollisin kohtaus kuvata sitä perhearkea) se jälleen yllätti. Vaikka kuinka mielessäni nään itseni mielelläni salaperäisenä ja jännittävänä maailmanmatkaajana kamera ja kulahtanut nahkareppu olalla keikkuen, niin enköhän viimeistään kolmekymppisenä biologisten tekijöiden salliessa ole jättäytynyt mammalomalle paijailemaan raskausmahaa.

Muuten pääsiäisloma on sujunut varsin rennosti omalla painollaan, ja tänään näitä upeita säitä juhlitaan vielä grillikauden avaamisella. Jau! Sen jälkeen siirtyykin mieli muille maille, sillä keskiviikkona olisi tarkoitus olla puoliseitsemältä laukkuineen kaikkineen valmiina lähtemään Nottinghamiin.

kevätmielellä

Heipparallaa! Viikot vierivät vääjäämättä kohti kevättä, ja tänään tuli korkattua auringonottokausi. Lueskelin Poikakirjaa nurtsilla ehkä 20 minuuttia, mutta alku se on kuppainenkin alku. Muuten tässä viime viikkojen aikana on tullut vallattua maailmaa tai ainakin Suomea, sillä pari viikonloppua sit otettiin nokka kohti Seinäjokea ja SLL:n Watereita! Vaikka lukiota on jo suurin osa takana, niin näin jälkijunassa pieni järjestöaktiivi sisälläni päätti nostaa päätään. Näin ollen seuraavana eventtinä on vuorossa Kevätpäivät Imatralla, johan tässä tuntee itsensä maailmanmatkaajaksi. Päätin myös repäistä ja ostaa lappushortsit, ja voi vitsit kun tykkään noista. Tunnen itseni ne päällä ihan viisivuotiaaksi, mutta pieni lapsuusnostalgia taitaa tässä vakavan aikuisuuden kynnyksellä olla vaan hyväksi.

Kevät on myös erinäisten aktiviteettien aikaa, ja nurtsilla löhöilyn lisäksi oon ottanut ensiaskeleeni skeittaamisen maailmassa. Oon vielä täysin vasta-alkaja enkä edes omista omaa lautaa, mutta innostus on ainakin kova! Tällä hetkellä tosin kannatan varovaisuutta, sillä en varsinaisesti tahdo teloa itseäni yhtään enempää ennen ensiviikkoista "vaihtoa" Nottinghamiin. Jonkin verran ruhjeita kropasta nimittäin jo löytyy, sillä toissapäivänä aloitin aamuni kompastumalla omiin jalkoihini (...) bussiin juostessani. Vauhdikas ilmalento päättyi mahalaskuun suoraan asfaltille, kiitokset vielä tuntemattomalle, jonka avulla hetken hämmästelyn jälkeen pääsin ylös :-D

Eilinen meni väsymyksen vuoksi lähinnä 2048-peliä pelatessa, joten tänään olisi tarkoitus heittää vielä kamat niskaan ja lähteä Espan kautta kohti Seurasaarea. Heipä hei kaverit, ihanaa pääsiäistä kaikille! :-)

idag

Oon tän kevättalven viihtynyt pääosin vaaleissa poikaystäväfarkuissa, kulahtaneissa converseissa ja ylisuurissa mustissa neuleissa, mutta tänään teki mieli vetäistä tyttömaiset kamppeet päälle. Silmissäni vilisi mielikuva hienostuneista ja kovin eleganteista päivän asu -kuvista, mut metsään taas vähän meni :-D

Viime perjantaina nykyiseen mittaansa leikattu tukka heitti naamalle, tuulessa viilettävää vaaleaa silkkihuivia metsästettiin pitkin katuja ja taustallekin on päässyt pönöttämään koulumme hurmaava tiesulku-mikälie. Herttaisen söpöyden sijaan ilmeeni lähentelee enemmän teennäistä, ja, noh, vikaan kuvaan ei tällä kertaa sovinnut naamaa jättää lainkaan :-D Toisaalta tällä hetkellä on meneillään koeviikko, joten olkoot kuvat ihan riittävän aistillisia ja suorastaan taiteellisia kontekstin rajoissa. Musta bleiseri on muuten suoraan kaheksankytluvulta, yläasteella ollessani tää oli kova sana.

Ainakin toisinaan tupataan marisemaan siitä, miten menestyneet ja työllään itsensä elättävät bloggaajat esittelevät loppujen lopuksi lähinnä LV:n paperikasseja (vuosien mittaan on pikku hiljaa kivuttu niistä tavisten H&M-pussukoista) ja kissanristiäisten ja luksuksen täyttämää elämää, josta ei fantasiaa ja eksotiikkaa puutu. Ottamatta sen enempää kantaa blogimaailmaan ja suuria lukijamääriä kahmiviin blogeihin täytyy sanoa, että täällä tuskin taitaa moisesta ilmiöstä olla huolta. Aion nimittäin jälleen kerran ihan hyvillä mielin todeta, että empä ole tässä viime aikoina taas oikein saanut mitään kovinkaan jännittävää aikaiseksi :-D Toisaalta taitaa olla ihan saavutus sinänsä, että kykenen tuottamaan kolme kappaletta tekstiä, ennen kuin saan tän faktan ylipäätään kakistettua ulos.

PS Tai hei, on mulla ainakin joitakin tavoitteita! Oon nimittäin päättänyt kunnolla tsempata ruotsin kanssa, sillä vaikka lähtotaso on edelleen aika matala, niin oon silti huomannut parin viime kuukauden aikana parannusta itsessäni. Yay! Lisäksi näihin jo saavutettuihin juttuihin voidaan listata tänään päivällä väsäämäni valkosuklaa-kaurakeksit, joista tuli aivan mielettömän hyviä. Vastapainona kekseille oon myös saanut laahattua luuni salille, mutta täytyy myöntää, että maitorahka-skenestä en ole edelleenkään kovin innostunut. En edes Skyrin kautta.

PPS Tulipas nyt vielä tavallistakin katkonaisempi ja raskaampi teksti. Ei se mitään, antaa mennä vaan.