kohta mennään!

Throwback Maailma kylässä -festareille. Oon jo pidemmän aikaa halunnut päästä kokeilemaan joogamista, meditaatiota tai vastaavaa mielen ja kehon yhteisharjoittamista ja tasapainon löytämistä. Onneksi Helsingissä on tänä kesänä muutamassakin paikassa mahdollista käydä kokeilemassa moista ilmaiseksi, wuhuu!

Elämäni ensimmäistä kertaa yksin kahvilassa. Muuten tuli viihdyttyä yllättävänkin hyvin, mutta koska en ole töherrellyt pitkiin aikoihin, niin ärsytys omiin taitoihin sai lähtemään teekupposten ääreltä ja heittämään haaveet yksinäisen taiteilijan leikkimisestä romukoppaan.

Olin ajatellut paikata viime postauksen tekstittömyyttä hiukan pidemmillä jorinoilla, mut niinhän siinä taas kävi et aika vaan etenee kiivaasti ja mun pitäis olla jo nukkumassa. Äskettäin (oon viime minuuteilla oikea Duracell-pupu, mut siinä käynnistymisessä menee se 8h) sain pakkaamisen valmiiksi, ja huomenna sitä suunnataankin sit kohti Bråvallaa! Wihuu! Yllättävän nopeasti tää reissu tuli, mut voi vitsit miten festarointia on ikävä. Huominen on samalla myös jälleennäkeminen poikaystäväni kanssa, ja oon kuulkaas jo suunnitellut romanttisen kohtaamisemme Arlandan lentokentällä! :-D Sen jälkeen reivataankin päät irti neljässä päivässä yhdessä muiden kavereiden kanssa, uirfhdfh 9 tuntia enää jäljellä!

Takaisin tulen tosiaan sunnuntaina, mut silloin olisi ainakin tänhetkisen pläänien valossa tarkoitus lähteä landeilemaan vikaa kertaa ennen inttileskeyttä (</3). Palaillaan heinäkuun puolella!

onni on kaksikymmentä varvasta

Vielä muutama kuva maanantai-illan matikanopiskelujen ratoksi. Oon kovin fiiliksissä niin otsikossa komeilevasta itsekeksitystä "aforismista" kuin myös tuosta alimmasta varvaskuvasta ( jonka tarkoitus ei sittten ole olla millään tavoin inhorealistinen). Valitettavasti vaan muut eivät ole olleet ihan samalla tavalla tässä fiilistelyssäni mukana :-D Noh, ei se mitään, kunhan oon vaan itse tyytyväinen.

Ajatus ei oikein luista, sillä katkonaisten yöunien vuoksi oon ollut koko päivän vähän kuutamolla ja lähinnä toivonut pääseväni aikaisin nukkumaan. Onneksi meistä jokainen on oman itsensä herra, joten kohta sit vaan nukkumaan mars! Kauniita unia ja varpaiden kuvia.

sekalaisia

Sekalaisia kuvia aikaväliltä huhtikuu-toukokuu. Kuvista viimeisin on eiliseltä, kun käytiin Hietsussa treenailemassa. Allekirjoittaneen täytyy myöntää, että vähän on niin pelisilmä kuin käden ja silmän yhteistyökin vielä hukassa, mut kyl tää tästä pikkuhiljaa!

Mulla on nyt postausfiilis, mutta kirjoittaminen takkuilee, eikä mulla suoraan sanottuna ole asiaakaan mitenkään ylitsevuotavan paljon. Tyydytään nyt sit toivottamaan hyvät helatorstait, nauttikaa lämpimähköstä säästä meikäläisen kököttäessä loppuillan sisällä (toivottavasti) koulujuttuja tehden :-D

and here we go again

 
Huh. Tuntuupa hassulta palata jälleen pitkästä aikaa blogin kirjoittamisen pariin, mut eiköhän tää tästä pienen hapuilun jälkeen lähde!

Olen siis Lilja, lukioikäinen tyttö Helsingissä, ja näin viiveellä talviunilta heränneellä innolla laittamassa Tiikerililja part kakkosta pystyyn. Blogin kirjoittamista olen harrastanut enemmän tai vähemmän säännöllisesti 13-vuotiaasta, joten tässä on kyse kutakuinkin tutusta hommasta. Alkuperäisen Tiikerililjan kirjoittaminen alkoi loppumetreillä syystä tai toisesta tökkiä, ja koska kyseisen blogin postauksista on luettavissa mielestäni turhankin paljon yläasteaikaisia juttujani, päätin aloittaa ns. puhtaalta pöydältä :-) Mikäli jota kuta alkoi kiinnostaa, löytyy tää part ykkönen varmasti pienen googlailun jälkeen. Muutaman kuukauden ajattelin vanhaa blogiani pitää näkyvillä, ja sitten haudata sen internetin syövereihin vain omien silmieni nähtäväksi.

Kirjoittaminen tuntuu hiukan jähmeältä näin muutaman kuukauden tauon jälkeen, mutta periaatteessa nautin kyllä tästä hommasta kovin. Bloggailuni on ollut kaiketi sinne lifestyle-suuntaan menevää (miten omaperäiseksi tunnenkaan itseni näiden sanojen jälkeen :-D). Asukuvia voi todennäköisesti tähänkin osoitteeseen odottaa, seurana sit tottakai muka-hauskaa läppää.

Koskaan en ole bloggaamisella suurta suosiota saavuttanut (tällekin lienee ihan syynsä... :-D), mutta koska tässä on silti eteenpäin jo useamman vuoden ajan puurrettu, voisin väittää, että ainakin jonkin verran tätä tulee tehtyä ihan vaan omaksi iloksi. Vaikka tottakai blogi on julkinen foorumi ja näin ollen kirjoittajan osalta aina jonkinlaisen sensuurin kohteena, toimii tämä itselleni myös eräänlaisena nettipäiväkirjana :-)

Aloituspostausten kirjoittaminen on mielestäni hankalaa: punainen lanka tuppaa katoamaan, ja myöhemmin huomaan, etten ole toteuttanut sitä alkuperäistä tarkoitusta ja kertonut jotakin itsestäni. Hups. Joka tapauksessa, tervetuloa siis vain lukemaan! Ulkoasu tulee todennäköisesti pysymään simppelinä ja kuvat suurehkoina, mutta eiköhän pientä hienosäätöä tässä vielä tapahdu.