Juhannus itsessään oli varmasti yksi tähänastisen elämäni ihanimpia. Emäntämme perhe oli aivan ihana, ja koko viikonlopun ajan oli olo tervetullut ja talossa yleisesti vallinnut tunnelma niin mielettömän lämmin, välitön ja just sopivan kesäisen huoleton. Vietettiin yöt kuunnellen vanhaa rokkia nuotion edessä istuen, naurettiin vatsat ja posket kipeiksi, vedettiin grillisafkaa koko loppuvuoden tarpeisiin ja nautittiin vaan yksinkertaisesti toinen toistemme seurasta.
Viimeisenä vielä juhannuksen teemabiisi, joka ei sinänsä ehkä ihan parhaimmillaan ole yhteen kuvien tunnelman kanssa, mut kuten alussa todettiin: ei oo niin justiinsa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti